Hyvin menny tuo tettiviikko. Ihan mukavaa työtä ollu ja semmosta, hyllyjen täyttelyä ja järestelyä. Alko kummasti kiinnostaan merkonomin ammatti mutta eäääh, ei tällä matikalla, stressaisin vaa koko aja turhaan ku laskupää menis sekas jnejne. Mut tsilleen, huomenna sitte viimene päivä sielläki. Mua ottaa porukat päähän ihan mahottomasti. Mulla ei oo niinku mitään, huom: MITÄÄN omaa aikaa tms. En saa ees kavereitani nähä jotka sattuu asumaan eri paikkakunnalla ! Kaiken lisäks, nää pakottaa mua syömään ja kaikkee muuta, mähän en syö jos mä en halua. Mutta palatakseni tähä kaverihommaan, nii en kyllä yhtään ihmettele vaikkei kavereita oo kohta enää yhtään, ku ei kukaan halua porukoije takia tänne tulla ja mä taas en pääse täältä mihinkää. En ymmärrä miten mut voijaan pakottaa asumaan saman katon alla semmosten ihmisten kanssa jotka ei muuta osaa tehä ku pilata toisten elämää. Toivon kyllä nii kovasti että saisin mahollisuuen muuttaa ysin jälkeen pois täältä. Ja se hän on aivan varma asia, että takas en tule. PISTE.
En oo koskaan viihtyny missään vitun lokeroissa,
en tajunnu mitä se oli mut joku tiukoissa rajoissa ahdistaa
Sää oot niin ja sää oot näin ja harvempi omaa lokeroaan kyseenalaistaa,
koska ilman lokeroa sulla ei oo paikkaa
Tabula rasa, ota vittu tabuja kasa!
Hukassa, turvassa mä kasvan rajoista yli, ei enää pienimielisille en mahdu sinne.
-Julma-Henri-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti